| Säännöt |
|
Vesistöklinikka yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vesistöklinikka – Salon vesistöjen hoitoyhdistys ry ja sen kotipaikka on Salon kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on Salon kaupunki ja sen lähialueet. 2. Tarkoitus ja toimintamuodot Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Salon vesistöjen säilymistä mahdollisimman luonnontilaisena, parantaa vesistöjen tilaa ja edistää luonnon- ja ympäristönhoitoa vesistöjen vaikutuspiirissä. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan. - Jakamalla tietoa, järjestämällä talkoita ja muita vastaavia toimenpiteitä, jotka parantavat vesistöjen tilaa. - Toimeenpanemalla tarpeellisia vesiensuojelutoimenpiteitä alueen vesistöjen tilan kohentamiseksi ja ylläpitämiseksi - Hankkimalla maa- ja vesialueen omistajien ja kalastuskuntien suostumuksen toimintaansa varten. - Hankkimalla, omistamalla ja vuokraamalla kunnossapitoon tarvittavia varusteita ja laitteita. - Ottamalla kantaa erilaisiin vesistöihin vaikuttaviin toimenpiteisiin. - Seuraamalla vesistöjen tilaa sekä myös kala- ja rapukannan tilaa ja antamalla suosituksia kalastukseen sekä kala- ja rapukannan hoitoon liittyvissä asioissa. - Antamalla lausuntoja ja tekemällä esityksiä muista vesistöjen alueen käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa. - Toimimalla yhteistyössä muiden yhdistyksen tarkoitusta tukevien yhdistysten, järjestöjen ja tahojen kanssa. - Ylläpitämällä yhteyttä vesiensuojeluviranomaisiin ja muihin yhdistyksen toimintaan liittyviin sidosryhmiin. - Hakemalla rahoitusta toimintaansa liittyviin hankkeisiin Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan avustuksia, testamentteja ja lahjoituksia, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa sekä asianmukaisen luvan saatuaan toimeenpanna arpajaisia, myyjäisiä, huvi -, juhla- ja muita vastaavia tilaisuuksia sekä huutokauppoja ja rahankeräyksiä. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa. 3. Jäsenet Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä sen toiminta-alueella pysyvästi tai vapaa-ajan asukkaana asuva juridinen henkilö tai toiminta-alueella toimiva yhteisö, toiminta-alueen piirissä vaikuttava maanomistaja tai kalastusosakaskunta, kalastushoito- yhtymä. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. 4. Jäsenen eroaminen tai erottaminen yhdistyksestä Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten.Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 5. Liittymis- ja jäsenmaksut Vuosikokous päättää varsinaisilta henkilöjäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävästä liittymismaksusta ja vuosittaisesta jäsenmaksusta sekä mahdollisesta ylimääräisestä jäsenmaksusta, joka voi olla enintään varsinaisen jäsenmaksun suuruinen. Jäsenenä olevan yhdistyksen jäsenmaksu on sen jäsenmäärään pohjautuen jokaisesta alkavasta kymmenestä jäsenestä yhden henkilöjäsenen suuruinen maksu, maksimissaan neljä kertaa henkilöjäsenen maksu. Muiden jäsenenä olevien yhteisöjen ja säätiöiden jäsenmaksu on kahden henkilöjäsenmaksun suuruinen.Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja. 6. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 4-9 muuta, varsinaista jäsentä sekä 1-3 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja, kaksi yhdessä. 8. Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus luovutetaan tilintarkastajille vähintään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen vuosikokousta. Tilintarkastajat antavat lausuntonsa hallitukselle kirjallisesti vähintään neljätoista (14) päivää ennen vuosikokousta.
9. Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä toukokuun loppuun mennessä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Yhdistysjäsenellä on yksi ääni jokaista, jäsenmaksun laskentaperusteena olevaa, alkavaa kymmentä jäsentä kohti, kuitenkin maksimissaan neljä ääntä. Muilla yhteisöjäsenillä ja säätiöillä on yhdistyksen kokouksissa kaksi ääntä. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdellä jäsenellä voi yhdistyksen kokouksessa olla korkeintaan 1/5 kaikista annetuista äänistä. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista vuorokautta ennen kokousta vuosikokouksen päättämällä tavalla joko jäsenille postitetuilla kirjeillä, sähköpostilla niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet yhdistykselle sähköpostiosoitteensa tai ilmoituksella yhdistyksen toimialueella ilmestyvässä sanomalehdessä. 11. Vuosikokous Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta tehdään yhdistyksen kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on ilmoitettava sääntömuutoksesta tai yhdistyksen purkamisesta. Kun yhdistys purkautuu, käytetään yhdistyksen raha- varat ja muu omaisuus yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen sillä tavalla, joka määrätään purkamispäätöksen tekevässä kokouksessa. Mikäli yhdistys tulee lakkautetuksi, käytetään varat samaan tarkoitukseen.
|
| Viimeksi päivitetty 28.02.2010 17:20 |

